Joo loppu, thanks to my kompuutteri.
Alotan uuden, mutta en varmaan ala kirjottaa sitä tänne.

Sori, ku ei oo simssi kiinnostanu tässä pariin kuukauteen.
Sori, kun mua on kiinnostanut muut nettiasiat ku simssi.
Sori, kun en oo semmonen kun muut.
Sori, kun en oo täydellinen.
Sori, kun oon hidas.
Sori, kun ei vaan kiinnosta
Sori, kun mun simssi on superhidas et hidastelee koko ajan, siinä menee se vähänenki innostus pelaamiseen !
* * * *
Joo, ei vaan kiinnosta pätkääkään tällä hetkellä - ja kappas, taas on menny 2kk edellisestä osasta.

Anteeksi mun himputin huono päivittelytahti. Toisiin legacyihin ilmestyy melkein joka päivä uusi osa ja mulla kestää melkein kuukausi, että saan yhden osan tehtyä. Mutta, tämä osa olisi varmaan valmistunut aikaisemmin, jos olisin jaksanut pelata vähän enemmän ja jos vuodatus ei olisi poistanut jo puoliväliin kirjoitettua kolmososaani, joten jouduin sitten kirjoittamaan kaiken uudestaan, mutta toivottavasti kaikille kelpaa :> Kiinnostus Simsiin on myös vähän hävinnyt, mutta koitetaan.
Vaihdoin muuten sivujen ulkoasua, onko ihan ok? (;


Erik oli jo ties kuinka korkealla urallaan, mutta silti piti aina vain kohota ylemmäksi. Ja jos halusi kohoa urallaan, niin sittenhän piti tietysti lukea kirjoja, kuten esimerkiksi siivousta.


Hyvin usein, kun Erik luki kirjoja, tuli Iina katselemaan isän tekemisiä. Iina saattoi istua niin kauan paikoillaan katsomassa ja lähti vasta sitten, kun Erik lähti.


Pitihän Iinalle opettaa elämän välttävimmät asiat, kuten puhuminen. Iina oli todella nopea oppimaan, ensmmäisen sanansakin hän sanoi melkein heti, kun Maaret alkoi häntä opettamaan - ja ilman mahtimaidon apua!


Kun Iina kerran osasi puhua, niin tietysti Erikin piti opettaa Iinalle lastenloru, jonka hän oli oppinut mummoltaan ja mummo taas omalta mummoltaan. Iinaa ei kyllä pahemmin ikivanha lastenloru kiinnostanut, mutta oppihan hän sen silti.
"Kuules Iina, nyt voit sitten kertoa omille lapsillesi tämän saman lorun".
"Iti, voiko laptet muka taata laptia?" Iina ihmetteli. Älykäs lapsi, eikö?


Myös käveleminen kuului elämän perusasioihin, jonka Erik sai luvan opettaa Iinalle. Kävely sujuikin Iinalta hyvin, mutta tällä kertaa apuna oli mahtimaito.


Nelli oli ahkera koulussa, ja läksytkin hän teki yleensä hyvin, eikä kumpikaan vanhemmista häntä ikinä auttanutkaan läksyissä. "Ihmisen täytyy oppia heti nuorena selviytymään omista asioistaan", Maaret kertoili Nellille.
Mutta, kukapa ei nyt noin suloisesta elefantti-vihkosta tekisi läksyjään?


Muitakin asioita Nelli teki aivan itse. Jos kukaan ei ollut vielä laittanut ruokaa, ja Nellillä oli nälkä, hen tekaisi nopeasti itselleen suuren muffinsin omassa pienessä uunissaan.


Muffinit onnistuivatkin usein hyvin ja niistä lähti nälkäkin nopeasti.


Yhtenä aamuna, Maaretin syödessä tavallisesti aamupalaansa, räiskäleitä, alkoi häntä pistelemään mahasta kovasti, "Ei kai synnytys nyt vielä voi alkaa?" Maaret ihmetteli,  mutta samassa hän tajusi. "Entäpä jos saankin keskenmenon!". Ajatus kauhistutti Maaretia.


Maaret saikin huokaista helpotuksesta, kun hän tajusi, että mahahan se vain kasvoi. "Huomenna se pikkuinen sitten syntyy", Maaret ajatteli ja taputteli vatsaansa.


Heti kun Maaret oli päässyt jatkamaan syömistään, heidän keittiöönsä tupsahti valkoisiin pukeutunut, rusekahiuksinen kokinhattuinen mies. Selvisi kuitenkin, että hän oli vain tullut pyytämään Maaretia liittymään Suskin (salaiseen) keittiöön. Ja totta kai Maaret suostui, tykkäsihän hän kokata.


Taas oli aika juhlia syntymäpäiviä Koivujen talossa. Tällä kertaa kynttilöitä puhaltamassa oli tietysti Iina. Isän sylistä oli hyvä puhaltaa synttärikakun kynttilät.


Ja viuh vain, ja kohta Iinan ympärillä pyörikin paljon kirkkaita valoja ja serpentiiniä. On se kivaa kasvaa simimaailmassa :>


Arvatkaa kumpi on kumpi? Hiustenhan perusteella sen voi helposti arvata, eli vasemmalla on juuri lapsen mittoihin venähtänyt Iina ja oikealle Nelli. Saman näköisiä, eikö? Heitähän voisi luulla vaikka kaksosiksi.


Samana päivänä, kun Iina oli kasvanut lapseksi, mutta hieman myöhemmin, alkoi Maaretin tuskallinen synnytys. Tapahtumaa oli todistamassa jompi kumpi tytöistä, mutta en muista kumpi.


Saanen esitellä tuoreimman jäsenen Koivujen suvusta! Se on poika, *hyppii riemusta*, vihdoinkin! Erikin hiusten- ja silmienväri on erittäin vahva perimältään, joten tällekin vauvalle tuli ruskeat hiukset ja vihreät silmät. Pojan nimeksi tuli Joel Koivu.




Nelli ja Iina halusivat välttämättä tähän väliin pienen kuvasarjan siitä, että mitä voi tehdä, jos ei nukuta.
"Voit vaikka hyppiä ja pomppia sängylläsi! Mutta jos kuulet vanhempiesi tulevan huoneeseesi, lopeta pomppininen ja pujahda peiton alle ja esitä nukkuvasi. Kun vanhemmat ovat lähteneet, jatka pomppimista!" selosti Iina.
"Niin, tai sitten voit vaikkapa lukea omaa lempikirjaasi, tai pyytää äitiäsi tai isääsi lukemaan sinulle. Se on kivaa!" ehdotti luonteeltaan rauhallisempi Nelli.
"Tai, voithan sää haaveillakin vaikka tulevaisuudesta. Voit suunnitella mielessäsi, minkälainen haluaisit olla isona!" Iina kertoi toisen vinkkinsä.


Iina haaveilikin useasti kulkiessaan ympäri taloa, jos ei ollut mitään tekemistä. Erityisesti hän haaveili omasta pikkusiskosta.


"Hmm.. Jos mä siivoan aina muiden astiat, niin saisinkohan mä pikkusiskon!" Iinalla oli ratkaisut kaikkeen.


Kyllä se siivoaminen jotain tulosta tuotti, sillä Iinasta tuli parhaat kaverukset äitinsä kanssa.


Nelli ei missään nimessä halunnut jäädä kakkoseksi pikkusiskolleen, joten hän kävi ahkerasti postilaatikolla hakemassa postia.


Poliisi? Menossa Koivujen taloon? Erittäin epämahdollista mutta täydellisen totta. Seuraavasta kuvasta selvinneenkin sopiva selitys tälle vierailulle.


Kissa. Kyllä, poliisi oli tullut vain tuomaan uuden tulokkaan, pienen kermanvärisen kissanpennun, joka nimettiin Bineaksi. Kuvassa kissaa leikittää joko Iina tai Nelli, mahdotonta päätellä kädestä kumpi on kyseessä n__n


Samana päivänä tapahtui toinenkin iloinen asia - odotettu pojankoltiainen (no ei vais) Joel saavutti terhakkaan taaperoiän.


Maaret oli päättänyt, että hänestä tulee noita. Hän kiertäisi vaikka koko kaupungin, jotta saisi olla noita. Ensimmäisenä kohteena oli joku kukkakauppa, nimeä en muista. Kuvassa Maaret on juuri saapunut tontille, joten hän on vähän läpikuultava, mutta ei kai se haittaa.


Kukkakaupausta löytyikin Maaretilla mieluista puuhaa - kukkapuskien sitomista.
"Viidellä simoleonilla kauniita päivänkakkarapuskiaa! Ostaako kukaan!?" Maaret kaupittelu tekemiään puskia.


Samaan aikaan Erik yritti kaupitella Joelin suostumaan opettelemaan kävelyn taidon. Kyllä se Joel lopulta suostui, en nyt tässä viitsi alkaa luetella mitä kaikkea Joel saikaan jotta suostuisi kävelemään..


Kaupungilla Maaret oli vaihtanut majapaikkaansa, tällä kertaa hän oli jossakin kumman klubilla, nimi unohtui ottaa muistiin. Täältä Maaret löysi lempipuuhakseen flipperillä pelaamisen, mutta noitiin hän ei ollut vielä törmännyt.


Kuvassa komeilee kaunis Belladonna-poukaman kirjasto. Mutta miten ihmeessä tämä kuva on tänne joutunut? Koivuthan asuvat Tuomikalliossa ainoina asukkaina. No, Maaret oli niin innoissaan ajatuksesta, että hänestä voisi tulla noita, että hän muutti perheineen ja taloineen Belladonna-poukamaan, paikkaan, jossa Maaretin kuuleman mukaan oikein vilisi noitia. Ensimmäiseksi hän suuntasi Belladonnan kuuluisaan pääkirjastoon odottelemaan noitia.


Maaret kuitenkin poikkesi myös monissa muissakin paikoissa, kun ei noitia heti kuulunut. Yhdessä yhteisötontissa hän jopa lauloi, jotta hän mahdollisesti saisi muutaman kolikon itselleen. Mutta ei, kukaan ei oikein kuunnellut Maaretin kaunista (jokainen tulkitkoon tavallaan :--D) laulua, eikä sen ollen saanut yhtäkään kolikkoa kasaan. Pettyneenä Maaret poistui nopeasti lavalta.


Maaret oli ottanut noitien kyttäämis-paikakseen kirjaston, ja tulihan sinne yksi noita - viimeinkin. Mutta Maaretin pettymys oli suuri, kun hän tajusi noidan olevan Raisa Synkmieli, hyvin häijy noita. Tervehti Maaret kuitenkin Synkmielin noitaa, koska hän oli niin epätoivoinen noitien suhteen. Ihmeen hyvin he kaksi tulivatkin toimeen.


Palattuaan kotiinsa, Maaret huomasi, että Erik oli mennyt palkkaamaan lastenhoitajan, koska Maaret oli juuri lähtenyt kaupungille, kun Erikin kimppakyyti tuli. Lastenhoitaja ei näyttänyt oikein pätevältä, joten ensi töikseen Maaret erotti lastenhoitajan, ja hoitajan lähdön jälkeen Koivut olivatkin muutaman kympin köyhempiä.
"Kamala kiskurihinta muutamasta tunnista - eihän hän edes tehnyt mitään, paitsi sotki lisää!" Maaret puuskahti.


Huonon lastenhoitajan erottamisen jälkeen, päätti Maaret soittaa noidalle, vaikkakin noita sattui olemaan hyvin häijy. He tulivat vielä paremmin juttuun. kuin kirjaston edessä. Erik ei kuitenkaan tajunnut, miksi pitää jutella pahan noidan kanssa - sehän on.. paha!


Eipäs unohdeta uusinta tulokasta, Binea-kissaa. Suloinen kissanpentu oli kasvanut aikuiseksi, kenenkään huomaamatta. Nyt pitäisi vain adoptoida Bienalle kaveriksi vastakkaista sukupuolta oleva komea kissa, jotta saataisiin kissanpentuja taloon. Olen nähkääs päättänyt, että Bineasta tulee Koivujen kissasuvun kantaäiti :--D


Maaret oli selaillut netistä vinkkejä, kuinka löytää noita Belladonnasta. Jossain vinkattiin, että Belladonnassa asuvat Karttusten siskokset tuntevat kasapäin noitia - ja Maaret ilokseen huomasi kaupungilla kulkiessaan Susa Karttusen, toisen siskoista. Maaretilla ja Susalla oli samanlainen huumorintaju, ja he olivat kiinnostuneita samoista asioista ja mikä parasta - Karttuset asuivat aivan Koivuja vastapäätä!


Kahden päivän sisällä juhlittiin syntymäpäiviä, tai itse asiassa, synttärisankareita oli kaksi, joista ensimmäisenä kasvanut Joel on tässä kuvassa. Ihan sisarustensa näköinen, eikö? Joel on muuten horoskoopiltaan skorpioni (meinasin kirjoittaa katkarapu...), ja luonteeltaan hän on todella siisti ja toimelias. Myös menevyyttä löytyy, mutta leikkiminen ja kilttiys ei oikein kiinnosta Joelia.


Toinen synttärisankari oli sitten Nelli, joka saavutti teinin iän. Nelli on kyllä todella nätti, perijäainesta, mutta niin on kaikissa lapsissa tällä hetkellä. Perijän valinnasta tulee kyllä vaikeaa..
Noppa valitsi Nellille mammonatavoitteen (en tykkää :--D), elämäntavoitteena on sitten omistaa viisi huippuluokan yritystä. Ei tule onnistumaan, valitettavasti Nelli toiveesi ja elämäntavoitteesi laskivat mahdollisuuksia olla perijä. No, katsoo mitä tuleva tuo.


Lopettakaamme kauan odotettu osa (tai no, mistäs sitä tietää onko tätä odotettu vai ei) tähän söpöön kuvaan Bineasta. Binea tykkäsi istuskella niin muiden sängyissä, kuin keittiön keittiötasoilla. Sitä yritetään kaikessa rauhassa kitkeä Bineasta pois.

----------------------------

Suuret pahoitteluni vielä siitä, että osa myöhästyi pari kuukautta. Nyt jatkossa yritän olla aktiivisempi!
Hyvää uutta vuotta muuten kaikille :)

En oo jaksanut pelata simssiä ja nyt kun joulukin pukkaa päälle niin ajattelin laittaa Koivuille joulutauon, jonka pituudesta en mene vannomaan mitään. Yritän tauon aikana pelata muutaman osan eteenpäin <<;

Eli siis kolmos-osa ilmestyi ennen aikojaan, olin laittanut siihen, että se julkaistaan 20pv ja se päivä meni ja tuli. Joten laitan sen piiloon taas hetkeksi <: Anteeksi kömmähdys.